lauantai 26. joulukuuta 2009

Sellaisia he ovat, osa II

Suomalaisia kiinnostaa aina miten muut näkevät meidät. Olisi oikeudenmukaista että he näkisivät meidät samassa valossa kuin me näemme heidät. Ruotsalaisista puhutaan että he ovat kaikki homoja, heidän liberaalimman seksuaalipolitiikan vuoksi. Oman seksuaali-identiteetimme mittapuuksi naapurimaamme voisivat vastaavasti siis ottaa esimerkiksi Teemu Keskisarjan väitöskirjan ”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa; perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa”.

Yleisin kuolemantuomion syy maassamme 1700-luvulla oli nimenomaan zoofilia, eläimiin sekaantuminen. Kun me kerromme vitsiä Pertistä, joka kävi Ruotsissa ja palasi Åke selässä, niin ajattelin tarjota naapureidemme käyttöön toisen kertomuksen Pertistä. Pertti oli oikeudessa syytettynä zoofiliasta, pää painuksissa ja lakki kädessä hän seisoi tuomarin edessä. Tuomari tiedusteli syytä järjettömään tekoon, johon Pertti vastasi että se nyt oli vaan sellainen päähänpisto. Jolloin Pertin naapuri, jolla oli näkymä Pertin navettaan, pomppasi pystyyn ja huusi että se nyt on emävale, kaksi päivää rakensit telineitäkin!

Kun naapurimme kehuvat saunan ympärille rakennettua identiteettiämme, meidän tulisi ymmärtää että he ovat kohteliaita. Mielenkiintoisempaa olisi tietää mitä he ajattelevat ja puhuvat keskenään. Pelkonani on että edustamme pohjoismaissa samaa kuin Make ja Ritu asunto-osakeyhtiön pikkujouluissa.

Maken mielestä sääli on sairautta ja keskusteleva mies homo. Ritun mielestä kaikki häntä paremmin pukeutuvat naiset ovat huoria. Tätä he eivät tietenkään sano ääneen, ennenkuin tarjoilu alkaa. Silloin padot murtuvat. Tunti juhlien alkamisen jälkeen Ritulta menee itsekontrolli ja hän kehoittaa kaikkia eri mieltä olevia haistamaan pitkän pashkan. Make tuijottaa vihaisesti kaikkia kulmien alta, jos joku sanoo vastaan hän aikoo lyödä. Kaksi tuntia on kulunut ja Make vääntää äänekästä äijäitkua. Hän kysyy miksi kaikki vihaavat heitä, luulevatko muut kenties olevansa heitä parempia? Kolme tuntia kulunut, Ritu istuu puheenjohtajan sylissä niin että ph-suojan siivekkeet paistavat, Makella on jo käsi nyrkissä - siinä meni homoargumentti! Sitten Ritulle tulee hikka, se on merkki siitä että on juonut liikaa, keskushermostolta pettää kontrolli. Make makaa siinä vaiheessa jo pöydän alla, sitten häneltä pettää sulkijalihas ja Ritun toive käy toteen. Hän seisoo tuolilla tukka silmillä ja huutaa: Haa haa, hyvä Makee! Siitäs saitte! Eikös hienohelmojen nenät kestä!

Sen jälkeen kun pariskunta on saatu talutettua kotiinsa, ja Maken eloton fennokarvainen ruho suihkutettua suihkukaapissa, muu joukko käy hämmentyneenä läpi tapahtunutta. Puheenjohtajan (Tanska) mielestä pariskuntaa pitää ymmärtää, heillä on vaikea historia takanaan. He varttuivat kahdessa ottokodissa (Ruotsi ja Venäjä). Se on varmasti jättänyt jälkensä heidän itsetuntoonsa. Sihteeri (Norja) sanoo kyllä ymmärtävänsä sen, mutta hänen mielestään siitä olisi kyllä hyvä päästä pikkuhiljaa yli. Psykologiaa lukenut rahastonhoitaja (Islanti) sanoo että itsehän he pitävät itseään muita huonompana, ja sitten toteuttavat itse maalaamansa kuvan. Muut nyökkäävät, häpeä on kierre mikä ruokkii itse itseään. Muu yhteisö päättää kuitenkin kutsua Suomi-pariskunnan ensikin vuonna juhlaan. Solidaarisuudesta pitkäaikaisia naapureita kohtaan. Ja ovathan he ihan kivoja silloin kun laskevat defensiivisyyden ja ovat aidosti omia itsejään.

Ritu on mitä sydämellisin ja empaattisin kun hän kertoo siitä miltä tunsi itsensä kun evakkoon joutui. Make ei ehkä ole maailman seurallisin mies mutta on hänelläkin hyvä sydän, ja käsistään hän on talkoissa aina kätevin. Lisäksi hän on rehti ja rehellinen. Mutta hänen laajentuneen eturauhasen (Kustaa III:n sota 1788-1790) vaikutuksista hänen elämänlaatuunsa ei edelleenkään kannata kysyä. Silloin kaikki muut ovat taas homoja.

Kaikki pudistelevat päitään, he ovat yrittäneet parhaansa, mutteivät tiedä kuinka kauan enää jaksavat toista pönkittää. Täytyisi vähän itsekin yrittää.

Ei kommentteja: