perjantai 7. toukokuuta 2010

Tiivistetään ja hajautetaan

Pitäisi sulauttaa ja tiivistää sekä vuorotellen keskittää ja hajauttaa. Elinkeinoelämän mielestä toimintojen keskittäminen ja yksiköiden sulauttaminen tuo rahallisia säästöjä. Vihreiden mielestä tulisi tiivistää sekä ikkunoita että yhdyskuntarakennetta, ja molemmat energiansäästösyistä. Kerrostalosta suunnitellaan eräänlaista mehiläispesää jonka lämmittämiseen riittäisi lopulta ihmisten itsensä tuottama lämpö - makkarareaktorista. Mitä pierulle tehdään sen kylmettyä on jäänyt minulle mysteeriksi, ovea kun ei voi raottaa.

Mutta mutta. Mitä tiiviimmässä ja suuremmassa kaupungissa olen käynyt sitä vähemmän olen nähnyt ekologiaa. Olen nähnyt smogista punertavan taivaan kun ihmiset siirtyvät autoilla ja busseilla kaupunginosasta toiseen - töihin ja harrastuksiin. Landella ei mennä mihinkään, kun ei siellä ole mitään. Kävelyistä en tykkää, maisema muuttuu liian hitaasti - aina vaan Nelimarkan latomaisemaa. Liikun mieluummin pyörällä, ja se on jo rajua bönde-actionia.

Entä hajauttaminen? Maalaisserkkukin tietää ettei kaikkia munia kannata samaan koriin laittaa. Siksi pankitkin hajauttivat sijoituksiaan ja lainojaan globaaliin finanssimaailmaan. Kunnes koko maailman hedgemassit olivat yhtä suurta rottinkipunottua koria. Joka sitten romahti kun toisesta reunasta lähti heikkolaatuinen punos purkautumaan. Hajautus olikin kokonaistanut, ja jopa kaupunkilaisserkut olivat ymmällään kuin taikuri Luttisen jäljiltä; kaikki munat olivatkin koko ajan samassa korissa! Hyövinkylän Yhteispankin käteiskassasta Lehman Brothersin investointipankin futuuritaseisiin.

Turussa meni talvella poikki suurempi kaukolämpöputki. Jolloin puoli kaupunkia oli kylmänä ja ihmisiä jouduttiin evakuoimaan etteivät olisi kuolleet kylmään televisioidensa eteen. Landella oltaisiin takan romahdettua menty naapuriin ja 99% kylän asukkaista olisivat olleet asiasta tietämättömiä. Rakenne ei ole erillisenä niin haavoittuvainen

Eipä tuo kehäkolmosen sisäpuolinen elämä tosiaan hirveän ekologiselta näytä - tunti työmatkaa Espoosta Vantaalle, puoli tuntia leffaan sekä toinen kuntosalille. Muuttoa muutaman vuoden välein, koska sosiaalinen paine kertoo mikä asuinalue on milloinkin tullut arvostetuimmaksi, ja mikä muuttunut sellaiseksi ettei kehtaa osoitettaan kertoa. Ja uudet kaakelit sekä mööpelit joka kerralla - sedan farmariksi ja onnensa kukkuloilla citymaasturissa, jonka katolla vielä autokaupan feikkinen surffilauta. Se on lifestyle.

Minulle sellainen maisema avautuu masentavana. Silmänkantamattomiin kuuromykkiä naapuriklooneja, vittuuntuneita vanhuksia ja ostarilla maleksivaa nuorisoa odottamassa omaan vuoroaan - hajoitetaan jotain ennenkuin itsekin hajotaan.

Voin sovittaa vihreän cityköyden niskani ympärille: Suomi olisi paljon parempi maa jos tiivistyminen ei olisi koskaan alkanutkaan. Työpaikat olisivat edelleen siellä kotiseudulla, kymmenen kilometrin säteellä kotoa. Joukkoliikenne olisi ekologista myös maaseudulla, kunhan jokainen bussi olisi täynnä. Nyt ei tietenkään ole koska kaikki tarvitsevat kaksi autoa, kun bussi vie kaupunkiin tiistaina ja kotiin ehkä perjantaina. Pinta-alaa meillä on, neliökilometrillä asuisi 17 ihmistä ( H:gissä 1700 kpl). Luonto kestäisi sen ilman talokohtaisia jätevesipuhdistamoitakin - ihan niinkuin hirvi-, kettu- ja jänispaskankin - nyt tulee hirveä pistekuormitus Suomenlahteen. Ja se risuralli... kuskataan puuta yhteen isoon pannuun ja jaetaan pitkiä putkia pitkin lämpönä takaisin. Miinus hävikin.

Kumman luonto kestää paremmin, kaikkien neljäseiskan hiilijalanjäljet hajautettuna ympäri koko Suomen, vaiko neljäkakkosina vierekkäin ja päällekkäin samaan kohtaan? Taitaa mennä nurtsi puhki - silloin ajetaan tietysti landelle.