tiistai 8. toukokuuta 2012

Impivaaralainen itsepuolustusoppi


Karatessa, hyökkävän oma liikevoima käytetään hyväksi, riisuessa tämän aseista. Ja Kungfutse taas sanoi, että viisas mies toimii ennen kuin puhuu ja puhuu sen jälkeen toimintansa mukaisesti.
Poliittiset tuulet kääntyvät nopeasti ja arvaamattomasti. EU:n kannatus Suomessa on nyt huippuluokkaa, kolossaalisista kustannuksista ja vaikeuksista huolimatta. Ja perussuomalainen kenttä huutaa poliisia apuun, suitsiakseen itseensä kohdistuvia vihapuheita. Haastajasta tuli siis puolustaja alle vuodessa ja selkä sillassa kamppaillaankin yhtäkkiä kaikilla voimavaroillaan kannatuksen menettämistä vastaan, sen sijaan että voitaisiin itse hakea pistevoittoa.
Kuinka tässä näin kävi?
Ruotsissa Mona Sahlin joutui aikoinaan eroamaan, koska oli ostanut Toblerone-patukan veronmaksajien rahoilla. Kokoomuksen Ilkka Kanerva sen sijaan voi hyvin jatkaa vankeustuomiostaan huolimatta, ilman suurempaa nettiraivoa ja lehtigolgataa. Syytösvaiheessa todettiin että ihminen on syytön kunnes on tuomittu. No nyt on tuomittu, mutta mikään ei muuttunut.
Kanervan pelasti ironisesti kuluneiden vuosien - vaalirahaskandaalin avulla itse ratsastaneet - perussuomalaisten kansanedustajien omat toilalut. Herra Hakkaraisen unissakävelyillä kun irtoaa nyt paljon mehukkaammat otsikot ja aamiaispöytäkilarit kuin Kanervan unettomilla retkillä. Sellaista se populismi on.
Entä ristiretki kaikenlaisen positiivisen syrjinnän lakkauttamiseksi? Tavoitehan oli yksi keskeisimmistä perussuomalaisten vaaliteemoista, niin tärkeä että se lisättiin ovelin sanakääntein puolueen ikiomaan rasismin vastaiseen julistukseen. Josta ilmeisesti toivottiin jotain kaikkia puolueita sitovaa yleistyökalua kieli- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Miten sen kävi?
No aika nolosti. Koska toiseksi puolueen tukipilariksi muodostui syrjäseutujemme palveluiden turvaaminen. Mitkä taas maksavat asukasta kohden enemmän kuin taajamissa, mikä kiistatta on maaseudun positiivista syrjimistä. Ja se taas tekee muusta positiivisen syrjinnän vastustamisesta yhtä uskottavaa, kuin RKP:stä objektiivisen kielipolitiikan suhteen.
Ja miljardin euron kysymys kuuluu: kannattaisiko enemmistö suomalaisista yhä EU:ta, mikäli perussuomalaiset eivät sitä vastustaisi? Kasvoiko kansallisromanttisesta impivaaralaisuudesta kenties, mielellään kansainvälistyvän enemmistön mielissä, se vaihtoehto minkä mikä tahansa muu voittaa, mihin hintaan tahansa?
PS:n tiedotusvastaava Matti Putkonen kirjoitti epätoivossaan toimituksille avoimen kirjeen, jossa vuoroin haukkuu heidät ja vuoroin vetoaa heihin. Ei tarvitse olla Kungfutse ymmärtääkseen, ettei sekään tule toimimaan. Ja Hommaforumin perustajajäsenen sekä äärioikeistolaiseen Suomen Sisuun kuulunen Matias Turkkilan palkkaaminen puoluelehden päätoimittajaksi - vailla aiempaa toimittajakokemusta - pesemään puolueen rasismisyytösten tahrimaa julkisivua, kuulostaa suorastaan itsetuhoiselta käyttäytymiseltä.
Media keräsi kaksi vuotta maltilla argumentteja, joita nyt syöttävät perussuomalaisille takaisin; käytetään haastajan liikevoima hyväkseen, itseään vastaan. Ja nettikin toimii samanlaisena peilinä: niistä muutamien PS:n edustajien yleistävistä vihapuheista, esimerkiksi maahanmuuttajien muutamien edustajien tekosista, kärsii nyt puolueen enemmistökin, kaikkia perussuomalaisia yleistävän vihapuheen muodossa. Noin äkkiseltään ei voi tulla mitään muuta mieleen kuin karman laki.
Se huono puoli tässä tietysti on, että kaikki ne vaikeat asiat, mitkä perussuomalaiset nostivat ensimmäisenä pöydälle, ovat edelleen käsittelemättä. Tai sitten on yksinkertaisesti olemassa syy, miksi kukaan ei aikaisemmin ole käyttänyt esimerkiksi maahanmuuttokriittisyyttä tai "oikeaa" suomalaisuutta vaaliteemanaan; tilanteesta voi ehkä poistua vaalivoittajana muttei voittajana.
Politiikassakin tuntuu siis olevan Pandoran lippaita, joilla ei kannata kansansuosiota kalastaa tai illuusiota suoremmasta päätäntävallasta yrittää myydä. Sellaiseen voi sitten taas käyttää asioita, joiden maltillisen objektiivinen hahmottaminen ei edellytä syvempiä ammatillisia pätevyyksiä tai ulottuvuuksia - kuten esimerkiksi kansallispuun valinta.
Yksi on varma, ainoa mikä voi pysäyttää perussuomalaisten luisun, on aktiivinen oma hyvä politiikka. Ja ennenkaikkea niin, että toimii ennen kuin puhuu ja puhuu sen jälkeen toimintansa mukaisesti. 幸運!

Ei kommentteja: