Iltatytön ulkomuodossa ei ole valittamista, Minnalla tosin on ikää vasta 22 vuotta. Minulla on ikää kaksin verroin. Mutta nehän ovat vaan numeroita, voitaisiinhan me silti olla toisillemme oikeat?
Luonteenpiirteikseen hän ilmoittaa itsepäisen ja ystävällisen. Itse olen huomannut että näiden välillä saattaa olla tietty ristiriita, vaikka ihminen olisi kuinka ystävällinen niin itsepäisyys yleensä pilaa sen.
- Ota pullaa... ai et? Ota ota. Mikset? Ota nyt vaan. Mikset ota? Ota nyt. Ota pullaa ota.
Hän ilmoittaa myös olevansa oman tien kulkija. Hyvä, sittenhän meidät yhdistää ainakin yksi asia. Mutta kaksi oman tien kulkijaa harvoin kohtaavat. Koska niillä on laput silmillä. Ja kapula hampaiden välissä. Sitä on hyvä purra silloin kun taipaleella sattuu.
Horoskooppimerkiltään hän on kauris. Minulla ei ole aavistustakaan miten se sopii yhteen vaa'an kanssa. Miettiminenkin ahdistaa. En osaa edes kaikkia merkkejä ulkoa, ja aina kun joku rupeaa niistä puhumaan niin hymyilen väkinäisesti. Mikä ei välttämättä ole ystävällistä, mutta kun en tiedä miten pitäisi suhtautua ihmiseen joka ajattelee syntymävuodenajan vaikuttavan luonteeseen. Ajattelen että ehkä vaikutusta voisi testata pusaamalla kaksoset heinäkuussa, mutta toinen ryppynyytti pakastimen pohjalle. Sitten ymmärrän olleeni tyhmä, eihän astrologia liity vuodenaikoihin, vaan taivaankappaleiden asentoon - mutta eihän esimerkiksi Mars ja Venus ole ensi vuoden tammikuussa samassa paikassa kuin tämän vuoden tammikuussa? Miksi horoskooppi on sitten rytmitetty yhden vuoden mukaan? En ymmärrä, mutta häivytän asian mielestäni ja katson Minnan salilla käynyttä kankkua. Täytyy priorisoida.
Suosikkinäyttelijäkseen hän ilmoittaa Michael C. Hall:in. Siis kuka? Googletan, mutten tiedä hänen tv-sarjoistaankaan mitään. Varmaan koska en jaksa seurata sarjoja, paitsi ehkä Prismaa, vaikkei sitä varmaan sarjaksi lasketa. Tietääköhän Minna Prisman? Osa nimeltään Gravitaation mysteeri sai minut kananlihalle, katsoin sen kolmeen kertaan. Oma Golgatani olisi joutua seuraamaan 24:ää jossa yhden vuorokauden tapahtumat on venytetty koko tuotankokauden pituiseksi sarjaksi. Kylmät mutta huonot väreet menevät kehoni lävitse. Pakko katsoa nopeasti Minnan rintavarustusta. Oikealla korkeudella ovat mutta selkä on aika pirun notkolla. Hirvittää katsoa enempää, minulla on pullistuma. Välilevyn nimittäin.
Mielimusiikkimme eroavat toisistaan, mutta ehkä me voitaisiin tehdä jotain muuta kuin kuunnella ihkuja? Katsotaanpas, autiolle saarelle hän ottaisi mukaansa mm. perheensä ja hevosen. Mainiota! Rakastan savustetun hevosen makua. Polle neljän metrin vartaaseen ja savuisen nuotion päälle hiljaa kypsymään. Anoppi voisi kiertää kampea ensimmäisen viikon... nyt tuli nälkä, pakko lähteä kaapille. Siinä ei mahda Minnan kapea vyötärökään mitään.
Mussutan tietokoneen edessä meetvurstileipää. Hevosen himo kävi ylivoimaiseksi, kyllä Minna varmaan hevosihmisenä ymmärtää. Rasvaisin sormin klikkaan takaisin sivulle. Minnan ihannemies on "mukava, ei itseään täynnä oleva, treenattu, tummasilmäinen". Useimmat salilla tapaamani treenatut miehet ovat itseään ääriään myöten täynnä. Enkä minä ole poikkeus - ai niin, mutta enhän minä ole treenattukaan. Eli tarjolla olisi siis itseään täynnä oleva, vetelä, itsepäinen, hömpötyksille suvaitsematon ja selkävaivainen, kaksi kertaa ikäisesi mies. Ainoa toivoni lienee että olet luonteeltasi myös lobotominen, tai päärynän kaltainen - tuon hedelmien Gandhin.
Sitten huomaan että Minnan mielivärit ovat turkoosi, musta ja kulta. Nyt tuli huonot vibat, turkoosi on mielestäni vastenmielinen sävy. Väriksi en halua sitä kutsua. Sori vaan Minna, siihen turkoosiin se sitten kaatui, meistä ei tule paria. On asioita joista en voi joustaa, turkoosi on yksi niistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti