Antiikin audimiehet kuvasivat seksistisyydessään naisten torsoja, ilman päitä, käsiä tai jalkoja. Michelangelo ja muut pervertikot ihailivat nimenomaan naisen keskivartalon dynamiikkaa ja soljuvia muotoja - kyykkypissat heidän haudalleen! Irstaita olivat myös Rubens ja Botticelli, jotka antoivat siveltimensä herkästi lipua naishahmojensa lanteiden kaaria pitkin - sellaista naiseutta ei saa enää rakastaa.
Ainakaan kysymättä lupaa, tai pyytämättä anteeksi. Meidän aikanamme kuuluu rakastaa henkilöä, ei naista, ja henkinen puoli irrallaan ruumiillisesta. Hänen upean ulkoisen olemuksensa kohteliaskin huomioiminen saattaa nimittäin romuttaa hetkessä hänen upeat sisäiset ominaisuutensa - että kummalla olikaan se itsetunto-ongelma? Eikä niitä sisäisiäkään ominaisuuksia saisi oikein rakastaa. Tai siis saa, jos rakastaa koska ne ovat upean ihmisen ominaisuuksia, ei jos niitä rakastaa koska ne ovat naisen ominaisuuksia, korkeintaan ehkä naishenkilön... tai siis jotain... apua!
Onko ihme ettei oikein tiedetä miten tässä keskenään pitäisi olla? Miehen tulisi samanaikaisesti olla turvallinen nallekarhu joka huolehtii perheestään ja dekadentti rockbändin laulaja joka kohtelee muijaansa kuin bändäriä. Naiselta odotetaan päivisin töissä kovuutta ja öisin kotona pehmeyttä. Monelta on ymmärrettävästi mennyt pasmat sekaisin, ja ollaan siinä tilanteessa jossa itsenäisyys tarkoittaa jo toisen sortamista. Vaikka tasavertaisuuden ei pitäisi edellyttää samanlaisuutta, vaan miehen ja naisen kuuluisi osata nauttia toisistaan ja erilaisuuksistaan.
Irstas mies on irstas mies, ei sellaista tarvitse sietää. Kyllä minäkin häpeän baaritiskillä kourivan miehen puolesta, olen paria itsekin ojentanut. Ikävä että nykyisellään seksuaalisuus on kaikkialla ylikorostettua, ei kaikkien kuulu ajatella "sitä" 24/7. Moni nainenkin tuntuu näin nykyään uskovan, koska itsekin kourivat mieshaarusia keskustelunavauksena. Kyllä normaalit ihmiset ajattelevat yleensä päivän mittaan muutakin kuin ketä panisivat ja ketä ei, esimerkiksi mitä kotona jääkaapissa on.
Naiseus on tottakai paljon muutakin kun lanteiden kaaria, mutta kuka oikeastaan tarjoaa kaikkein taukeimman naiskuvan? Musiikkivideoissa naiset hankaavat itseään mitä tahansa lähettyvillä olevaa tankoa vasten, esimerkiksi eteisnaulakkoa. Kekkuloivat pitsipöksyissä ja korkkareissa bensa-aseman hyllyjen välissä ja tönivät kuolaavia miehiä sivuun. Kuka ylläpitää tuota skeidaa? Aseella uhatenko joku miespervo pakotti Madonnan ostamaan Suomesta liian pieniä ballerinapöksyjä verkkosukkiensa päälle? Britney Spears on kymmenen vuotta voihkinut liian pienessä koulu-univormussa, lipoen kosteita huuliaan ja pyytänyt tekemään hänelle sitä vielä kerran. Miljoonat koulutytöt ovat peilin edessä harja kädessään matkineet perässä. Oppineet idoliltaan haluttavan naisen käyttäytymismallin. Ja Anna-lehdenkin toimittaja juoksisi naispää kolmantena naisjalkana mielistelevää haastattelua tekemään, jos vain haastattelupyyntöön suostuttaisiin. Jutussa Britneytä luultavasti kuvailtaisiin vahvaksi naiseksi joka tekee mitä haluaa, vaikka hän just teki mitä eskot haluaa. Useimmat meistä kaipaavat naisiltaan kyllä jotain muuta.
Naiskuvan tehokkaimmat halventajat ovat naisia itse. Esikuvia jotka ylläpitävät alati huohottavan horon mallia. Ja jos sitten joku myöhäisinnokas automies hämääntyy uskomaan/toivomaan sen olevan totta, koska se sattuu sopimaan hänen elämänkaarensa hormonaaliseen tasoon niin kiviä niskaan vaan ja sitten keikalle tyttöporukassa kirkumaan Madonnalle jeetä, hänen masturboidessaan viisikymppisenä julkisesti tuolinkarmia vasten - niinkö se menee?
Eräs nainen kertoi että vaihdevuosien jälkeen naisista tulee toisilleen kiltimpiä, kun ei tarvitse enää kilpailla miesten huomiosta. Mies, seuraavan kerran kun kuulet seitsemänsenttisten kopinan, älä katso sinnepäin vaan katso niitä jotka katsovat sinnepäin. Saatat, paikallisen audimiehen lisäksi, nähdä muutaman naisenkin katsovan sinnepäin. Aivan oikein, jokaista senttiä arvioiva katse kohdistuu ensin nilkkoihin, siirtyen ylöspäin sääriin, lantiolle, vyötärölle ja sitten poveen. Viimeiseksi katse kohdistuisi silmiin, mutta kääntyy aina pois sekunnin murto-osan ennen kuin kohde kääntyy ja naisten katseet kohtaisivat. Jäljelle jää avoimesti töllistelevä, näkemäänsä selvästi tyytyväinen audimies - kohtauksen hölmö statisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti