Ja sietäminenhän on rakastamista. Ymmärrän miksi veroa kannetaan, ja olisin valmis maksamaan muutaman prosentin enemmän jos se menisi niihin kohteisiin mitä pidän tärkeimpinä. Sitä ennen haluaisin kuitenkin minimoida verojen valumista niihin kohteisiin mitä pidän toissijaisina. Priorisoida.
Helsingin kaupunki laittaa haisemaan 700.000 euron edestä Vuosaaren sataman avajaisissa. Tuhlailua se ei kuulemma ole, koska tilaisuuksia on jopa parille päivälle! Minä kun ehdin jo pelkäämään että kaikille olisi luvassa ilmaisia huoria ja viinaa.
Suurin osa rahoista palaa vip-vieraiden juhlissa. Järjestelyistä vastaava Tapahtumantekijät Oy ja Helsingin Satama eivät halua paljastaa ohjelmasta liikaa ”juhlien ainutlaatuisuuden ja yllätyksellisyyden tunnun säilyttämiseksi”. Tosin voi etukäteen kuvitella että osa menee savuna ilmaan, ja koska satamassa ollaan, loput kurkusta alas.
Eikö asiantuntemattoman pukumiehen kuiva ja mitäänsanomaton puhe sekä nauhan leikkaaminen naurettavan isoilla saksilla räntäsateessa olisi riittänyt? Ihmiset olisivat huppu päässä hytisseet betonilaiturilla kymmenisen minuuttia ja lähteneet ilomielin kotiin. Kyse on sentään satamasta, joka on pakosta johonkin väliin tungettava. Nythän käyttäydytään kuin kyseessä olisi pohjoismaiden Disneyland.
Asiaan tietysti kuuluu että samaan aikaan ihmisiä kuolee leikkausjonoissa, kodittomia paleltuu hengiltä ja hoitoa tarvitsevat laitetaan kadulle lääkepurkki ja bussilippu kourassa. Kyynikot väittävät tietysti ettei saman rahan laittaminen näihin kohteisiin olisi poistanut kyseisiä ongelmia. Mitä sitten? Kysehän on kehtaamisesta.
Loviisan Porvoonkatua on viilattu noin vuoden verran, osa reunakivistä laitettiin varmuuden vuoksi pariin kertaan, koska tulivat ensimmäisellä väärälle korkeudelle. Asian pystyi maallikkokin havaitsemaan sadan metrin päästä mutta kun kukaan ei maallikolta kysynyt. Asiasta keskustellessa sain sen kuvan että tekijätkin olivat tietoisia suunnitteluvirheestä, jo kiviä laitettaessa. Koska suurin osa työntekijöistä oli ulkopuolelta palkattua väkeä, tuntipalkalla, asia ei tuntunut heitä suuremmin vaivaavan.
Kaupungin leveintä katua, jolla ei minun muistini mukaan ole sattunut yhtään mainittavaa kolaria tai yliajoa, kavennetaan nyt kadun ja pihan äpäräksi. Rekat tekevät paniikkijarrutuksia, vasta vauhtitöyssyjen jälkeen, koska eivät havainneet niitä. Lasti on säpäleinä ja akselit poikki. On shikaania ja kanttaria, varikko löytyy Euromasterilta. Ensimmäiset kolarit nähtäneen ensi talvena, toivon että kuolonuhreilta vältytään.
Aloitteen kadun muuttamiseksi teki tietääkseni eräs kadun varrella asunut mies. Hän oli ilmeisesti huomannut, vasta talon ostettuaan, että pihasta on liki mahdoton ajaa ulos kadulle ilman että joku tulee nyppylän takaa ja jyrää. Koska talon edustalta puuttui jalkakäytävä kokonaan ja siinä vaiheessa kun autosta näki sivuille, nokka oli jo ajotiellä. Nyt siinä on jalkakäytävä ja 300.000 euron edestä muitakin muutoksia, parannuksiksi niitä on kai viisainta kutsua. Asiaan tietysti kuuluu että kyseinen mies on jo muuttanut etelään. Ah, the maledizione! Rigoletto huutaa ennen kuin esiriippu laskee. Lepääkö Porvoonkadun yllä kirous?
Katuhan hoiti aikoinaan koko Loviisan läpi soljuvan liikenteen. Ennen ohitusteitä. Sitten pilattiin koko Chiewitzin symmetrisen, kirkon ympärille rakennetun kaupungin ajatuksen. Neljään ilmansuuntaan levittyvine puistoineen ja suihkulähteineen, jonka keskellä jalokivi. Korunkauniin kaavan päälle päätettiin kasata suunnaton hiekkavalli. Loviisan kaunis, juuri remontoitu, rautatieasema purettiin ja liikenne Porvoonkadulta suunnattiin melkein kirkon ovesta sisään. Televisioonhan sillä päästiin. Tiestä joka näyttäisi vievän kirkon läpi ja ydinvoimalasta Loviisa tunnetaan. Vaihtoehtona olisi voinut olla Suomen kaunein kaupungin keskusta. Rigoletossa kosto kääntyi häntä itseään vastaan, jolloin hän päästi kuuluisan huudahduksensa. Synkkinä hetkinä olen miettinyt hiekkavallin poistamista ja hiekan viemistä päätöksen tehneen valtuuston jälkipolvien puutarhoihin. Viidenteen polveen.
Sitten rauhoitun ja havahdun ajatukseen että raiskaus tehtiin verovaroilla, seikka joka tekee meistä kaikista osasyyllisiä. Niin olemme myös hetkenä jolloin raketit kohoavat Vuosaaren ylle. Juhlia ja ilotulitusta! Kuten mainio keisari Frans Joosef II huusi Lurensin Amadeus-näytelmässä koko viime kesän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti